Viinien arviointi

Viinien arviointi on hauskaa ja kehittävää puuhaa!

Ulkonäkö ja ”käyttäytyminen”

Viinien ulkonäöstä voidaan näköaistin avulla päätellä monia asioita:

• Ensimmäinen huomion kohde on viinin kirkkaus, siinä ei saisi näkyä minkäänlaista sameutta tai epäpuhtauksia. Kypsytyksestä johtuva sakka ja viinikivi poistetaan yleensä dekantoimalla, eivätkä ne ole viinin virheitä.
• Samalla arvioidaan viinin väriä ja sen syvyyttä. Väri antaa viitteitä viinin iästä, rypäleistä, ja tuotantoalueesta.
• Nuori punaviini on yleensä sinertävän punaista, kypsyessään viini menettää väriään ja sävyt muuttuvat rusehtavan punaiseen suuntaan.
• Valkoviinin väri vanhetessaan yleensä syvenee ja muuttuu vihertävän keltaisesta täyteläisen kullankeltaiseksi.
• Usein, jo nuorena voimakkaan värinen valkoviini, on kotoisin lämpimimmiltä viinialueilta ja vähävärinen ”kalpea” viini viileämmiltä seuduilta.
• Kuohuviinien kuplien pienuus ja runsaus, on merkki korkeasta laadusta

Pyöräyttämällä kevyesti viiniä lasissa, voidaan jossain määrin arvioida viinin jäännössokeria tai alkoholipitoisuutta. Viinin hidas valuminen lasin reunoilta ns. ”pitkät jalat” tai ”kyyneleet” ovat usein merkki jommasta kummasta tai molemmista.

Tuoksuttamalla arvioidaan viinin haihtuvia aromeita.

Nenä kannattaa työntää reilusti lasiin ja haistella kunnolla.
Tuoksuja voidaan lokeroida hyvin monella eri tavalla, yleensä niitä yhdistellään arkisiin tuttuihin asioihin, näin ne on helpompi mieltää ja nimetä.

• Kasviperäiset tuoksut voivat olla tuoreita esim. herukanlehti, leikattu ruoho, nokkonen, minttu…
• Joskus vihannesmaisia, tuoreita, säilöttyjä, keitettyjä…jopa kuivattuja, kuten kuivattu heinä ja tupakka.
• Hedelmät ja marjat ovat koko kirjollaan edustettuina viinien tuoksuissa.
• Hedelmäiset marjaiset tuoksut aistitaan yleensä nuoremmissa viineissä.
• Kuivattuja hedelmiä taas sekä nuorissa, että kypsemmissä viineissä.
• Lämpimien alueiden viineistä voidaan usein löytää eksoottisten hedelmien tuoksuja. Erilaiset pähkinäaromit ovat myös tavallisia.
• Makeita karamellimaisia tuoksuja viineistä löytyy useita, kuten suklaa, toffee, marsipaani, voi, kerma ja hunaja. Näitä aromeita voi tavat sekä kuivista että makeista viineistä.
• Kukkaisia tuoksuja on koko puutarhan täydeltä.
• Paahdetut ja puumaiset tuoksut hivelevät nenää, kuten sikarilaatikko, seetri, tammi…
• Mausteiset tuoksut, joulumausteista ja pippureista lakritsiin ja salmiakkiin.
• Maamaisista tuoksuista mainittakoon erilaiset sienet lahokanto, syksyiset lehdet, sammal…
• Terva, noki, petrooli tai autokorjaamo on myös aistittavissa, eivätkä nämäkään ole viallisen viinin merkkejä.

Vihdoin päästään suutuntumaan.

Viiniä voi purskutella rohkeasti ja vetää ilmaa hampaiden välistä suuhun, jotta maut saadaan irtoamaan, suun ja nenän yhteispeli lähtee käyntiin ja kokonaisuus aukeaa.

Perusmakujen, makea, hapan, suolainen ja karvas, eri asteita ja yhdistelmiä on lukematon määrä.

Viinin täyteläisyys tuntuu runsautena, usein myös runsaana alkoholipitoisuutena. Keveys päinvastoin.

Hiilihappo, pieni poreilu tai helmeily, saa yleensä viinin tuntumaan kevyemmältä.

Viinin kovuus johtuu usein tanniineista, ja hapoista, jotka kiristävät suun limakalvoja.

Makeus on helposti aistittavissa, joskus tosin runsas hedelmäisyys saa viinin maistumaan makeammalta, mitä sen jäännössokerit edellyttäisivät. Sopiva hapokkuus raikastaa viiniä.